Pressmeddelanden

Kiteytettynä: hyvin meni. Rankaisijat saavuttivat etukäteen kaudelle 22 asetetut tavoitteensa voittaen sarjassa III.2 sekä runkosarjan että pudotuspelien mestaruuden (vihdoinkin!). Katsotaanpa lyhyesti, miksi ja miten.

RUNKOSARJA

Kauteen 22 lähdittiin luottavaisin mielin. Kokoonpanoa oli uudistettu sopivilta osin, areenan rakennustyöt olivat hyvässä vauhdissa ja oheistilat paisuivat. Rankaisijoilla oli uusien vahvistusten myötä sarjan selvästi laadukkain pelaajakaarti, joten joukkueen johto uskoi runkosarjan voittoon.

Pelasimme suurimman osan runkosarjaa kakkoskokoonpanolla parhaiden pelaajiemme säästämiseksi (mitä nyt välillä kerättiin hieman kemiaa heillekin). Kokoonpanojen ketjuja myös välillä vaihdeltiin, jotta tietyt pelaajat saisivat levättyä hieman enemmän. Myös nuorehko kolmoskokoonpano sai runsaasti kokemusta ja peliaikaa sarjan heittopussijoukkueita vastaan.

Energiankäyttö ja pelin intensiteetti asetettiin kauden aikana jokaiseen sarjapeliin erikseen vastustajan pelaajamateriaali, oheistilat ja aiemmat peliesitykset huomioiden. Pyrimme varsinkin kauden alkupuolella pelaamaan mahdollisimman monta ottelua e-matalalla ja normaalilla tärkeydellä, loppukaudesta intensiteettiä hieman kasvattaen. Ainoat yllätykset koko runkosarjan aikana olivat kuuden maalin voitto vieraskentällä Dickheadista (3-9) sekä tappiot Veijareille (2-1) ja Elohopealle (3-2). Muutoin ottelut olivat tasoerot huomioiden aika lailla peruskauraa. Tutkimme vastustajan taktiikoita lyhyesti ja asetimme peleihin sopivimmat vastatakut.

Joukkue voitti lopulta runkosarjan ylivoimaisesti 108 pisteellä (36 voittoa, 2 tappiota) sekä huikealla maalierolla 338:45, ja eteni selvänä ennakkosuosikkina pudotuspeleihin. Runkosarjan voitto varmistui piste-eron turvin 35. ottelussa, kun pitkään sarjassa tahkonnut Ogilthorpe kaatui vieraskentällä maalein 2-5.

PUDOTUSPELIT

Kauden pudotuspeleihin lähdettiin toki ykköskokoonpanolla, jossa pelaajilla oli säästeliään peluuttamisen ansiosta energiat vielä 80-90% tasolla.

Puolivälierissä vastaan asettuivat edelliskauden tapaan Flyballers, joista napsimme tälläkin kertaa kaksi helpohkoa voittoa (lukemin 5-3 ja 6-2) pelaten keskimäärin normaalilla tärkeydellä energian säästämiseksi. Näin siksi, että pelaajamateriaalimme oli todella paljon parempi.

Välierät eivät enää olleetkaan läpihuutojuttu, sillä vastassa olivat aina arvoituksellisen hyvin pelaavat Jekut. E-korkea käyttöön, mutta siltikin huonohkosti valitut taktiikat olivat lähellä kostautua. Selkeän ensimmäisen voiton (5-0) jälkeen muutin tärkeyden korkeaksi toiseen välieräotteluun ja unohdin muuttaa alivoimatakun, mutta voitto irtosi onneksi rankkareilla (3-2).

Finaaleihin haastajaksi saapui sarjatulokas Nikula. Yllättävän tasokas joukkue hävisi meille ensimmäisen osaottelun 4-2 (peli ratkesi vasta viimeisellä minuutilla Valomäen nakuttaessa loppulukemat tyhjiin), mutta voitti toisen lukemin 1-3. Ratkaisu jäi siis kolmanteen loppuotteluun. Taktiikkamuutosta pohdittiin, mutta sopivaa vastataktiikkaa ylivoimahyökkäyksiin ei oltu treenattu tarpeeksi kauden aikana, joten vanhalla mentiin. Uskoimme hienoisen materiaaliylivoiman ratkaisevan pelin eduksemme, ja niin kävikin - vaikkakin vasta rankkareissa, joissa parhaat laukojamme tuuttasivat kaksi häkkiä. Mestaruus plakkarissa ja nousu mestikseen ensi kaudeksi, jihuu!

KANSALLINEN CUP

Edeltävinä kahtena kautena Rankaisijat olivat edenneet Kansallisessa Cupissa kolmannelle kierrokselle. Nyt tavoitteena oli edetä yhden askeleen verran pitemmälle, mutta yllättäen voitimme mestaruussarjassa pelaavan Ilves SC:n maalein 1-2 ja etenimme viidennelle kierrokselle. Siellä tuli sitten noutaja. Tässä Cup-kierrosten ottelumme:

1. Rankaisijat - Åbo IFK (III-9) 9-0
2. Haapaniemi Hurricanes (III.7) - Rankaisijat 2-3
3. Espoo Blue Wings (II.1) - Rankaisijat 2-8
4. Ilves SC (I.1) - Rankaisijat 1-2
5. HC Hegunators (I.1) - Rankaisijat 7-0

Vitoskierrokselle pääsy on joukkueemme historian paras Cup-suoritus, joten en voi muuta kuin olla siihen tyytyväinen. Toivottavasti yllämme yhtä pitkälle myös ensi kaudella.

KOKOONPANO JA SEN MUUTOKSET

Kauden 22 aikana joukkueeseen ostettiin 7 pelaajaa, joista kolme tulee olemaan ensi kaudella avainasemassa:

Antero Rantsi (34v, Suomi, KO 1814), keskushyökkääjä
Aljaž Koletnik (30v, Slovenia, KO 1803), keskushyökkääjä
Carlo Santos (28v, Brasilia, KO 1642), puolustaja

Rantsi ja Koletnik saapuivat kesken runkosarjan vahvistamaan joukkueemme hyökkäystä. Ensinmainittu sijoittuikin joukkueen pistepörssissä peräti kolmanneksi tehoin 27+27, vaikka pelasi vain 22 runkosarjan ottelua. Toiseksi eniten pisteitä joukkueen riveistä kahmi nuori Locitis (18+47), joka viimeistään näillä peliesityksillä vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanossa. Kauden onnistuja oli kuitenkin Rankaisijoiden pistepörssin ylivoimainen voittaja, puolalainen Chorostowski, joka kahmi tehot 32+52, sijoittuen näin runkosarjan pistetilastossa seitsemänneksi. Puolustajista erityisesti kokeneet Viljo Salmikallio ja Erkki Ventelä saivat paljon peliaikaa. Pudotuspeleissä ratkaiseviin rooleihin nousivat pistetilastoa hallinneet Juhani Tervomaa ja Antero Rantsi.

Maalivahtimme hoitivat hommansa erinomaisesti, kuten oli odotettavissakin. Harbul'ák oli runkosarjan paras maalivahti torjuntaprosentilla 94,1 ja Jonathan Jeschke heti hänen takanaan toisella sijalla (93,23%).

TAVOITTEET KAUDELLE 23

Sarjanousun myötä toivomme huomattavasti rahakkaampia sponsorisopimuksia. Ainoa tavoitteemme tulevalla kaudella on yltää 15 parhaan joukkoon sarjassa II.2 sekä jatkaa areenan ja oheistilojen rakentamista. Areenan kapasiteetiksi muodostuu ensi kauden lopulla 4050 paikkaa, ja tavoitteena on myös rakentaa harjoittelutilat tasolle 10 sekä urheiluakatemia tasolle 8.

Ennakolta tuleva sarjamme vaikuttaa suhteellisen kovatasoiselta, joten yhtään ei parane löysäillä. Areenamme ja oheistilamme ovat sarjan keskitasoon verraten aika köykäistä tavaraa, mutta pelaajamateriaali on onneksi keskivertotasolla. Menestymispaineita ei siis ole, joten voimme keskittyä joukkueen toimintaedellytyksiin.

Olen tässä samalla Naqun opissa Suomen junnumaajoukkueen valmennustiimissä ja toivon, että homma jatkuu tulevallakin kaudella. Mielenkiintoisilta vaikuttavat nämä maju-kuviot, joista minulla ei aiempaa kokemusta jääkiekon puolelta olekaan.

Tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin!

---

---