Novosti i izjave za javnost

3. kesäkuuta, 2011 - Seitsemäs kausi jääkiekon Mestaruussarjassa on lopuillaan; kolmas ja ratkaiseva finaali on käynnissä, ottelua pelattu 58 minuuttia ja tilanne on 1-0 Teräsmurkuille. Fanit tanssivat, huutavat ja kannustavat kotijoukkuetta. Kaikki ovat innoissaan, kun poika on 5 kauden tauon jälkeen tulossa taas takaisin Muurhaislaumalle. Hellraisers ottaa maalivahdin pois, sekuntit kuluvat ja viimeinen minuutti lähtee käyntiin. Hellraisersin Filip Prosek saa kiekon ja kuljettaa sen Murkkujen alueelle. Kiekko syötetään lopulta onnekkaasti maalin kulmalle Visa Vainikaiselle. Kiekko päätyy maaliin ja halli hiljenee. "Eikö me voitetakaan mestaruutta?" -kysyvät pikkupojat fanikatsomossa. "Kyllä meillä on vielä mahdollisuudet." -toteaa vieressä oleva vanhempi Murkkujen tosifani uskomatta itsekään, mitä sanoo.

Jatkoaika alkaa erittäin tasaisena. Ensimmäiset 2 minuuttia peli pyörii vain keskialueella. Molempien joukkueiden peli näyttää erittäin hermustuneelta. Lopulta Murkut saavat pelin vastustajan päätyyn ja kiekko pelataan voimakkaalle konkarihyökkääjälle, Asser Lääperille. Asser ajaa täydellä voimalla maalille kaataen samalla kumoon puolustajan ja kampittaen Hellraisersin maalivahdin. Kiekko jää pelattavaksi ja maalin eteen syntyy kaaos, jonka keskeltä Ruprecht Darowski keksii poimia kiekon ja ampuu sen tyhjään maaliin. Koko Hellraisersin joukkue ryntää tuomarin luo vaatimaan jäähyä, ja Asser Lääperi on jo matkalla rangaistusaitioon kunnes kuulee pillin vihellyksen ja vilkaisee taakseen. Tuomari näyttää sen olleen maali ja täysi kotiareena räjähtää. Hetkeä myöhemmin kapteeni Miko Turunen nostaa pojan ilmaan ja bileet alkavat.

Kaksi päivää myöhemmin joukkueen manageri herää yökerho Tivolin vessan lattialta ja muistaa vain sen, kun perjantai-iltana siirryttiin joukkueen saunatiloihin. Tarkempi katsaus omiin taskuihin paljastaa, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Taskuissa on seitsemän paperia, joista kaikista löytyy kasa allekirjoituksia. Managerin pää on kuitenkin edelleen sekaisin eikä hän tajua, mitä papereissa lukee. Hetken päästä puhelin soi ja langalla on ratkaisevan maalin pohjustanut Asser Lääperi, joka kyselee milloin saisi näytettyä Mestaruuspokaalia uusille Lillehammerilaisille naapureilleen. Manageri ihmettelee hetken kysymystä aivan ällistyneenä tajuamatta, miksi Asser on Lillehammeriin muuttanut. Pää selkiää kuitenkin nopeasti ja hän katsastaa taskusta löytyneitä papereitaan huomaten, että Asser sekä 6 muuta avainpelaajaa on myyty edellisenä päivänä. Myöhemmin päivällä hän menee joukkueen harjoitustiloihin katsomaan, tapaisiko joukkueen työntekijöitä. Luxenbourgilaisvalmentaja Tun Daniel tulee vastaan käytävällä ja toteaa, että osa seuran alle 18-vuotiaista junioreista oli perjantai-iltana liian kännissä ja heidät jouduttiin erottamaan.

Manageri pääsee lopulta vihaisena työpöytänsä ääreen ja päättää tehdä listan edellispäivänä lähteneistä pelaajista. Heitä on 19 ja manageri joutuu toteamaan, että seuraavaksi kaudeksi saadaan kasaan vain kolme Mestaruussarjatasoista ketjua. Vahvistuksia on pakko hankkia. Onneksi liiga lahjoitti joukkueelle mestaruudesta suuren summan rahaa. Tosin nuo rahat taisivat kulua jo mestaruusjuhlissa...

---

---